måndag, november 24, 2008

LUCIA-PULLAT ELI LUSSEKATIT

Kuvan voi klikata suuremmaksi, niin voit herkutella silmilläsi!

Ruotsissa pitää aina tähän aikaan vuodesta leipoa "lussekatteja", vaikka Lucianpäivä on vasta 13.12. Olen suvun uskottu pullanleipoja ja nyt niitä jo taas kysellään, joten tänään aloitin.
Onhan näitä kiva syödä vaihteeksi päiväkahvilla vaikkei mitään Lucianpäivää viettäsikään.
Teen aina kerralla litran taikinan, koska minulla on taikinan tekemiseen Electrolux Assistent, ja se vääntää kyllä kunnon taikinan jopa 1,5 litraan asti. Käsin tekevät voivat puolittaa reseptin, jolloin siitä tulee 36 kpl pullia, litrasta 72 kpl. Pakastan pullat heti niiden jäähdyttyä.

ANNELIN LUSSEKATIT 72 kpl

1 l kädenlämpöistä maitoa
4 palaa hiivaa á 50 gr
1 + 2 tl suolaa (yhteensä 3 tl = 1 rkl)
1 + 3 dl sokeria (yhteensä 4 dl siis)
1 rkl jauhettua kardemummaa / tai 2 pussia saframia á 0,5 gr (kaikki eivät siitä tykkää)
1,5 dl rapsiöljyä
150 sulatettua voita (huom. ei margariinia vaan voita)
n. 2,250 kg vehnäjauhoja

2 kananmunaa vispattuna kevyesti, voiteluun

1,5 dl rusinoita, jotka liotan kuumassa mehussa sen aikaa kun taikina nousee, etteivät pala uunissa, kuten liian kuivat tekisivät.

Valitse suuri kattila, että taikina mahtuu kunnolla nousemaan.

Kädenlämpöiseen maitooon liotetaan 1 tl suolaa ja 1 dl sokeria sekä hiivat ja kardemumma.
Sitten sekoitetaan liemeen jauhoja niin että saadaan kunnon PUUROmainen seos, joka saa nousta kaksinkertaiseksi ja alkaa kuplia. Siitä näkee että hiiva on lähtenyt hyvin käyntiin.

Sitten alan lisätä vähitellen loput suolat ja sokerit sekä jauhoja, öljyn ja voisulan. Lisään jauhoja hitaasti ja hyvin sekoittaen, muuten niitä voi mennä vahingossa ihan liian paljon.

Taikinaa pitää vaivata käsin 10 minuuttia ja koneella 5 minuuttia, että siitä tulee elastinen, sitkeä ja käsistä irtoava. Sitten se saa nousta pyyhkeen alla kaksinkertaiseksi, mikä voi viedä yli puoli tuntia. Ei liian lämpimään, vaan huoneenlämpö on paras.

Kun taikina on noussut, jaan sen 6 yhtäsuureen osaan (noin 700 gr kukin). Puolen litran taikina jaetaan vain 3 osaan. Sitten kukin osa jaetaan 12 osaan ja ne leivotaan ensin sormenpaksuiksi noin 25 cm pitusiksi pötköiksi ja molemmat päät rullataan toisiaan vasten.

Yhdelle pellille mahtuu yleensä 12 kpl, että on tilaa nousta. Ja huom: on oltava kärsivällinen ja annettava pullien nousta pellillä kaksinkertaiseksi, ja se voi kestää jopa tunnin tai ylikin. Aluksi tuntuu, etteivät ne nouse ollenkaan, mutta kyllä nousevat, jos taikina on hyvä.

Kun pullat ovat olleet nousemassa puoli tuntia, säädän uunin 240 asteeseen lämpiämään.

Sitten voitelen pullat kevyesti kananmunalla ja työnän molempiin solmuihin yhden liotetun rusinan. Paistan pullia noin 5...7 minuuttia, se riippuu paljon uunista, mutta koska nämä palavat helposti, pitää olla lähellä ja tarkkailla niitä melkein koko ajan.

Jäähtyneet pullat laitan heti muovipusseihin ja pakastan, etteivät turhaa ehdi kuivua.

Kivaa joulun odotusta, toivottavasti ystävät tykkäävät lussekateistasi!

****

BROILERINRINTAA JA VIHANNEKSIA UUNISSA

Tämä on herkullinen lounas, joka valmistellaan 15 minuutissa ja hoituu itsekseen uunissa Römertopf-padassa 220 C-asteessa 1,5 tunnissa maittavaksi terveelliseksi ateriaksi.

Aloitetaan laittamalla Römertopf- tai vastaava lasittamaton savipata likoon puhtaaseen pesualtaaseen kylmään veteen vähintään 15 minuutiksi.

Uunia ei kytketä päälle etukäteen; pata laitetaan KYLMÄÄN UUNIIN.

4 suurta broilerin rintafilettä = 800 gr
4 keskikokoista perunaa lohkoina
4 keskikokoista porkkanaa paloina
4 pienehköä sipulia lohkoina
4 jättisuurta herkkusientä paloina
4 mehevää valkosipulin kynttä

Lisäksi 4 eri maustetta; curryjauhetta, paprikajauhetta, suolaa ja mustapippuria sekä 1 dl Caj P'n grillimarinadia.

Kun pata on imenyt huokosensa täyteen vettä, nostetaan se pöydälle ja aletaan täyttää.
Ensin sivelin broilerifileet grillimarinadilla ja sitten ripottelin niiden päälle sekä curryä että paprikaa. Ladoin fileet padan pohjalle ja niiden päälle perunanlohkot, porkkanapalat, sipulinlohkot, valkosipulinpalat ja päällimmäiseksi neljään osaan halkaistut jättiherkkusienet, jotka sivelin grillikastikkeella. Täyttämisen välillä jauhoin sekaan merisuolaa ja mustapippuria.

Työnsin padan ritilälle keskelle KYLMÄÄ UUNIA ja laitoin lämmönsäätimen tasalämmölle 220 asteeseen. 1 tunnin ja 30 minuutin kuluttua nostin padan pöytään, avasin kannen ja annoin herkullisten tuoksujen täyttää keittiön. Kyllä oli hyvää! Tuli siinä samalla myös huominen ateria.






lördag, november 15, 2008

PUOLUKKARAHKAA EI MIKÄÄN VOITA!

Kuvassa anopin omin käsin kirjailema ihana Hardanger-liina, joka on valittu tähän värinsä takia.

Nyt on viikonloppu ja silloin haluaa hemmotella sekä itseään että kämppäkaveriaan jollain herkulla. Tänään sen piti olla nopea valmistaa eikä haittaa että se oli myös terveellinen.

Puolukka on lempimarjani, mutta Länsi-Ruotsin saaristossa sitä ei missään kasva. Onneksi naapurilla on kesämökki Keski-Ruotsissa ja siellä on ihan liikaa puolukkaa. Siis meidänkin pakastimeen riitti monta purkillista viime vuonna.

Tämä jälkiruoka valmistuu viidestä aineesta nopeasti:

250 gr puolukoita, sulatetaan ja murskataan sauvasekoittimella
1 dl sokeria (tai maun mukaan) lisätään murskaan
250 gr maitorahkaa sekoitetaan puolukkamurskaan
1 tl vaniljasokeria sekoitetaan marjamössöön - ei välttämätöntä mutta korostaa makua
2,5 dl vispikermaa vaahdotetaan ja sekoitetaan varovasti edellisiin

Kun seos on kauniin tasaista, jaetaan se kristillisesti noin kuuteen jälkiruokamaljaan. Jos on hieno illallinen, niin tästä annoksesta voi saada jälkiruokaa jopa kymmenelle hengelle.
Säästin vähän vispikermaa koristeeksi, mutta muutama kokonainen puolukka sopii hyvin myös.

****

KANACURRYÄ VILLELLE


Tein tätä kanacurryä vartavasten Britannian saarivaltakuntaan kotiutuneelle Villelle, jota intialaiset maut ovat alkaneet kiehtoa. Tässä nyt yksi maailman helpoimpia ruokalajeja, mutta todella maistuva. Lisukkeet eivät nyt ole niin kovin intialaisia, herneiden sijaan olisi voinut keittää linssejä, mutta pakastimessa olivat herneet jo valmiina, eivät ihan ehtineet sulaa tässä.


Raaka-aineena minulla oli 800 gr pakastettuja broilerin rintafileitä. Annoin niiden sulaa vuorokauden verran jääkaapissa ja sitten leikkelin ne Fiskarsin saksilla jonkinlaisiksi suikaleiksi.
Kuumensin oikean valurautapannun (se on tuplasti niin nopea kuin teflonpannut), lisäsin pannulle rapsiöljyä ja ripottelin öljyyn runsaasti curryjauhetta (Hot Madras Curry). Olen oppinut, että curryn maku irtoaa, kun sitä käristää rasvassa.

Ladoin puolet kanasuikaleista pannulle ja kääntelin niitä kunnes saivat kauniin värin. Paistamisen loppupuolella ripottelin pari ruokalusikallista vehnäjauhoja palojen päälle ja hämmensin. Siirsin palat pataan ja otin toisen erän samanlaiseen käsittelyyn. Sen jälkeen lisäsin pataan kiehuvaa vettä niin että kananpalat peittyivät, ripottelin päälle niin paljon paprikajauhetta, että tulivat ihan punaisiksi, ja sitten vielä reippaasti valkosipulijauhetta (olisi voinut puristaa pari valkosipulinkynttä, mutta kun laiskotti). Lopuksi jauhoin pippurimyllystä reippaasti mustapippuria koko komeuden päälle. Ja lisäsin pari kananliemikuutiota, joten suolaa ei tarvittu ollenkaan. Jätin padan porisemaan miedolle lämmölle tunniksi, tarkkailin vaan välillä, ettei se pala pohjaan ja lisäsin kiehuvaa vettä vedenkeittimestä.

Lisukkeeksi olisin voinut keittää riisiä ja linssejä, jopa paistaa keitettyjä perunanpaloja curryn ja paprikan kera. En tehnyt kumpaakaan, sillä eilisestä oli jäänyt perunasurvosta, jonka ladoin lautaselle ja sen päälle curry-kanapataa ja vihanneksia joita sattui olemaan. Herkullista tämäkin - toivottavasti Villekin tykkää!

VIISI LITRAA KAALIKEITTOA

Reilua suomalaista kaalisoppaa näkkileivän ja Kippari-juuston kera - maistuis varmaan sullekin!

Pariisilaistuneen Lapintytön innostamana tein pari päivää sitten kaalikeittoa periaatteella "otetaan mitä on". Reseptiä ei siis ole eikä tule, mutta kerron miten tein tämän mahtavan sopan.


Ainoa mikä kaalikeittoon on ihan välttämätön, on tietysti kaali. Silppusin pari kiloa kaalia kymmenen litran kattilaan, sitten paloittelin pari isoa punasipulia, 5 muhkeaa porkkanaa ja kolme reilunkokoista paprikaa. Käristin pannulla curryjauheen kera sokeripalan kokoiseksi silppuamani kinkun jäännökset, joita oli noin 400 gr. Päälle kaadoin pari litraa vettä, heitin sekaan 3 Knorrin lihaliemikuutiota ja jauhoin reippaasti mustapippuria myllystä.

Kun keitto alkoi porista, pienensin lämpöä ja annoin ihanuuden porista pikku hiljaa noin kolme tuntia. Kuten Lapintyttö oli maininnut, valmistelut eivät paljon aikaa vie ja keitto kiehuu itsekseen. Vettä voi välillä lisätä, jos sitä tuntuu liikaa haihtuvan.

Kolmen tunnin kuluttua kauhoin lautaselle ihanasti tuoksuvaa keittoa ja tein kaksi näkkileipävoileipää, ja niiden päälle pari siivua Kipparijuustoa. Sitä olin juuri saanut suomalaiselta kampaajaltani Camillalta, joka oli tehnyt pikavisiitin Suomeen Trollhättanin kampaamostaan ja muistanut hyvää asiakastaan. Kipparijuusto on hauska tuttavuus; savustettua sulatejuustoa pyöreinä viipaleina, tosi hyvää! Camilla saa kiitokseksi litran kaalisoppaa ensi kerralla kun minun on taas aika kaunistua.

Seuraavan päivänä kauhoin sopan neljään purnukkaan ja pakastin ne tulevien viikkojen iloksi. Enpä kuitenkaan malttanut antaa niiden kauan olla jäässä, tänään jo sulatin yhden purkillisen ja nautin, sekä keitosta että päivästä jolloin ei tarvinnutkaan lounasta kokata.

tisdag, november 11, 2008

KARHUEMON KOKOJYVÄLEIPÄÄ


Kuvia voi klikkailla isommiksi, jos haluat herkutella silmilläsi


Jokapäiväinen leipä tulee kalliiksi pohjoismaissa, jos jotain herkullista haluaa mutustella. Paitsi jos hankkii hiivaa, jauhoja, suolaa, sokeria ja vähän "linnunruokia" eli siemeniä ja pähkinöitä ja vääntää itse patongit ja sämpylät. Eilen päätin ottaa mitä kaapista löytyy, ja tässä tulos. Reseptistä saat 8 muhkeaa patonkia ja 24 sämpylää. Ellei sinulla ole taikinantekoon konetta, voit helposti tehdä käsin 1/3 reseptistä, jolloin käytät 0,5 l vettä ja 1 hiivapalan + muita aineita 1/3. Kun käytät sokeria aina saman verran painoltaan kuin hiivaa, niin hiiva ottaa ensin ravinnokseen sokerin ja taikina nousee hyvin eikä leivästä tule yhtään makeaa.

KARHUEMON KOKOJYVÄLEIPÄÄ

1,5 l kädenlämpöoistä vettä
2 rkl (30 ml) suolaa
1 dl (100 ml) sokeria (vastaava määrä hiiva "syö" ensin kaiken sokerin)
2 palaa (100 gr) tuorehiivaa
1 dl kauraleseitä
1 dl pellavansiemeniä, kokonaisia
1,5 dl auringonkukansiemeniä, kuorittuja
6 dl grahamjauhoja
1 dl rypsiöljyä (pitää leivän tuoreena kauemmin)
1,8 kg vehnäjauhoja (joista 50 gr leipomiseen)

Sekoita suuressa astiassa huoneen lämpöiseen veteen suola, sokeri, hiiva ja muut aineet paitsi vehnäjauhot ja öljy. Lisää sitten sen verran vehnäjauhoja että saat sakean puuron, jonka annat nousta kaksinkertaiseksi. Kun se kuplii ja on tuplaantunut, lisäät vähitellen vehnäjauhoja, sitten öljyn ja loput vehnäjauhot hyvin vaivaten. Taikinan pitää olla elastista mukavaa leivottavaksi, mutta ensin sen pitää saada taas nousta kaksinkertaiseksi.

Ota kaikki taikina leivinlaudalle ja leikkele siitä paloja sämpylöiksi tai pitempiä paloja patongeiksi. Itse en pyörittele niitä sen kummemmin enkä litistele. Taikina on jo vähän noussutta ja saa jatkaa nousemista puolisen tuntia pellillä.

Sitten vaan työnnetään pelti uuniin, sämpylöille 240 C-astetta ja patongeille 220 C-astetta tasalämpöä. Itse käytän kiertoilmauunia, jolloin kaksi pellillistä mahtuu kerralla.
Paistoaika sämpylöille noin 10 minuuttia ja patongeille noin 15 minuuttia, mutta se pitää kokeilla oman uunin mukaan ja vahtia ensi kerralla, että tulos on kauniin ruskea niin päältä kuin pohjaltakin.

Sopivat aamiaiselle, iltateelle tai lounaalle keittojen kera todella hyvin.

****

lördag, november 08, 2008

NEITI SIVULAN TAATELIKAKKU


NEITI SIVULAN TAATELIKAKKU on ensimmäinen keräämäni resepti, jonka sain Neiti Sivulalta vuonna 1970 tullessani hänen seuraajakseen kunnianarvoiseen helsinkiläiseen kauppahuoneeseen. Oli ystävällistä antaa minulle ohje, jonka nuori ja ruuanlaittoon perehtymätön rouva pystyi helposti valmistamaan, ja joka lisäksi oli herkullinen ja hinnaltaan edullinen. Kiitos, Neiti Sivula!


NEITI SIVULAN TAATELIKAKKU

1 pkt (250 gr) kivettömiä taateleita
1,5 dl vettä
200 gr voita
1 tl ruokasoodaa
3 dl sokeria
2 isoa kananmunaa
3 dl vehnäjauhoja
1,5 dl grahamjauhoja
1 tl leivinjauhetta

Laita uuni kuumenemaan 175 asteeseen ja voitele sekä jauhota iso reikäkakkuvuoka.
Sekoita keskenään jauhot ja leivinjauhe.

Paloittele taatelit kattilaan, lisää vesi ja kiehauta. Lisää kuumaan seokseen voi ja anna sulaa. Kun seos on jäähtynyt kädenlämpöiseksi, lisää sooda.

Sekoita taatelimössöön sokeri ja munat, ei tarvitse paljon vatkata.
Lisää jauhoseos ja sekoita tasaiseksi sekä kaada voideltuun kakkuvuokaan.

Anna olla uunissa ensin 50 minuuttia ja tarkista sitten, ettei kakku ala tummua pinnalta liikaa. Voit laittaa sen päälle leivinpaperin viimeisten 10 minuutin ajaksi, eli kaikkiaan kakku on uunissa 60 minuuttia, riippuu tietysti uunista. Koeta tikulla, että kakku on sisältä kuiva, ennenkuin nostat sen uunista.

Anna kakun jäähtyä vuoassa 10 minuuttia ja kumoa se sitten lautaselle ja anna jäähtyä kokonaan. Sen jälkeen sen voi peittää kakkuvuoalla, säilyy hyvin jääkaapissa ainakin viikon.

Mainio LAHJAIDEA, kääri kakku kauniisti läpinäkyvään folioon ja sido se suurella rusetilla.
Tämä korvaa mainiosti joulun hedelmäkakut ja tulee paljon edullisemmaksikin, sekä on todella helppo ja nopea valmistaa.

****